Pages

Mies

Pelkään huutavia ihmisiä. Sellaisia, jotka moittivat ääneen toisten tekemisiä ja mielellään vielä mahdollisimman ison yleisön kuullen.

Jostain syystä nämä huutajat osoittautuvat aina 50- tai 60-luvuilla syntyneiksi. Heti sodan jälkeen syntyneissä ei ole riittävästi munaa huutamiseen tai ylipäätään minkäänlaiseen vessapaperilaadun itsenäistä valintaa vahvempaan kannanottoon (tai ehkä he ovat huutaneet voimansa loppuun jo vuosia sitten). 70-lukulaiset ovat taas jo sen verran kierompia, että sättivät ihmisiä selän takana puhumalla, eivätkä alistu suoraan huutamiseen.

Pahimpia ovat siis 50- ja 60-lukuiset, etenkin miehet. Työkavereina he ovat käytännössä aivan mahdottomia. Samaan aikaan kun he itse kuvittelevat olevansa täydellisyydessään verrattomia ja ennen kaikkea korvaamattomia!

Pahimmaksi tilanne kärjistyy, jos mies on ollut samassa työssä pitkään ja työtehtävien alue on suppea, selkeä ja helppo omia itselle. Mies ei enää erota itseään työstään; hänestä tulee kentauri, jolla on ihmisen jalat ja työtehtävä ylävartalona.

Kun työtä halutaan kehittää nykyajan vaatimusten mukaiseksi, mies kokee, että HÄN ei kelpaa. Miksi hänen ylhäiseen täydellisyyteensä ollaan tekemässä kauneusleikkausta? Kriittisin tilanne on, jos kehityksen kirurgina toimii joku useamman vuosikymmenen nuorempi, useamman työtunnin reippaampi ja kaiken kaikkiaan osaavampi tytönheitukka. Silloin huudetaan. Kitapurjeet auki ja yleisö kuulolle, näin karjuu TOSIMIES! Se sama, jolle vaimo valitsi sukat aamulla.

Kun mies täyttää 30 vuotta, yhteiskuntajärjestelmän olisi syytä pakottaa hänet vaihtamaan työpaikkaa vähintään kolmen vuoden välein (eikä se kyllä iäkkäämmille naisillekaan haittaa tekisi). Yli 50-vuotiaat voisi armahtaa suoraan eläkkeelle siitä syystä, ettei kukaan kestä heitä työkavereina edes sitä kolmea vuotta. Nuoremmille miehille olisi syytä säännöllisesti painottaa, että tekevät kaikkensa sen eteen, etteivät vanhenisi ollenkaan.

Aviopuolisona näitä viisikymppisiä miehiä en pysty edes ajattelemaan muussa tehtävässä kuin vaimon pieksemisessä. Ja sen he kyllä tilastojen mukaan hallitsevatkin yllättävän hyvin. Puolet päissään ja puolet selvin päin, ehkä karjuen tai sitten ihan hiljaa.

btemplates

1 kommenttia:

Sude kirjoitti...

Aikalailla samaa mieltä olen noista miehistä. Me 50-luvulla syntyneet naiset taas ollaan semmoisia mutisijoita ja motkottajia. Kai ollaan totuttu siihen, ettei noitten miesten päähän saa mitään järkeä ja siksi vaan mutistaa ja motkotetaan ja tyydytään kohtaloomme :)

Lähetä kommentti